CLOTHING ISSUE

Ihanat kiitokset teille todella voimaannuttavista kommenteistanne...minusta tuntuu, kuin niillä olisi parantava voima! Olen maannut täällä koko päivän ja on niin TYLSÄÄ! Lupasin odottaa,  kun mies tulee kotiin töistä, otan hänet tuekseni lääkäriin, on kivempi mennä yhdessä. Minäkö siis itsenäinen nainen, kun en osaa lääkärinkään mennä yksin...syy on ehkä siinä, että monet monet kerrat, kun olen tarvinnut lääkäriä on mies toisessa maassa tai jopa eri mantereella. Vieraassa maassa on mukava kun on seuraa lääkärin odotushuoneessa vähän niinkuin henkisenä tukena :-))

Kävimme alkuviikosta ostamassa Matildalle tämän vaalean paidan täältä (American Eagle).  Pari vanhempaa paitaa olen itse lyhentänyt, kun ovat olleet liian pitkiä. Lapseni on vain 153 senttinen, eikä ole kasvanut enää pariin vuoteen. Matildan täyttää tänä vuonna 15 ja ihailee aina mallityttöjä ja pitkiä sääriä ja olisi toivonut itselleen lisää pituutta ainakin sen 10 senttiä, mutta minkäs teet. Hän oli syntyessään pieni, vain 1,2 kiloa ja vielä puolitoistavuotiaana käytettiin 74 senttisiä vaatteita. Tyttöhän lähti siitä sitten hyvin kasvamaan. Nyt on saavutettu kuitenkin lakipiste kasvussa ja sekös lastani harmittaa.

Käsillä on se ikä, kun pitää tarkkaan punnita mitä aamulla päälleen vetäisee. Minä saan olla makutuomarina ja antamassa neuvoja, sillä samoja vaatteitahan ei saa liian usein perkkäin käyttää, värien on soinnutava toisiinsa ja on olemassa muitakin lainalaisuuksia joista en oikein tiedä. Tavallisestihan Matildan vaattet ovat aika pitkälti sitä valkoista, harmaan eri sävyjä, tummaa sinistä ja mustaa, poikkeuksen tekevät nämä ruutupaidat. 

Hiusten pitää olla myös tietyllä tavalla, ei liian suorat, eikä liian kiharat, täytyy löytyä oikea LOOK ja nyt lapseni on keksinyt, ettei hiuksia harjata pesun jälkeen, jolloin ne näyttävät luonnollisilta ja pöyheiltä, mene ja tiedä.

Muistan vanhemman tyttäreni Aino-Kaisan samassa iässä, olimme muuttaneet Suomeen pariksi vuodeksi ja samalla piti kasvaa pikkutytöstä aikuiseksi. Äidin vaatekaappi oli myös kova sana, seiltä pengottiin lisävahvistusta päivän asuihin :-), laitettiin tukkaa ja meikattiin, joskus ihan liiallisuuksiin saakka.

No, tulee oma teiniaika mieleen, kun aamulla piti vetää kosteat farkut jalkaan, jotta ne mahtuivat ja äiti sulki vetoketjun käyttäen apuna pihtejä, kun itse makasin selälläni lattialla.

Kaikille lapsille ''SAAN'' vielä ostaa vaaatteita, joka tuntuu minusta tietysti mukavalta, että meillä on niin yhteneväiset maut. Usein kauppareissulla käy niin, että olen ostamassa itselleni jotakin, mutta sensijaan tulenkin nuortenvaatekassien kanssa kotiin. Olen ollut aika tarkka lapsieni vaatteista aina ja tykännyt kovasti pukea heitä ja usein olen luopunut mielummin jostakin omasta vaateostoksesta laittaakseni lasten vaatteet edelle...näin se lienee meidän äitien kanssa, ensin tulee lapset ja sitten muut.
Nyt ei muuta kuin hei sitten ja...

oikein mieluisaa viikonloppua!! 

XX Päivi