perjantai 28. helmikuuta 2014

CLOTHING ISSUE










Ihanat kiitokset teille todella voimaannuttavista kommenteistanne...minusta tuntuu, kuin niillä olisi parantava voima! Olen maannut täällä koko päivän ja on niin TYLSÄÄ! Lupasin odottaa,  kun mies tulee kotiin töistä, otan hänet tuekseni lääkäriin, on kivempi mennä yhdessä. Minäkö siis itsenäinen nainen, kun en osaa lääkärinkään mennä yksin...syy on ehkä siinä, että monet monet kerrat, kun olen tarvinnut lääkäriä on mies toisessa maassa tai jopa eri mantereella. Vieraassa maassa on mukava kun on seuraa lääkärin odotushuoneessa vähän niinkuin henkisenä tukena :-))

Kävimme alkuviikosta ostamassa Matildalle tämän vaalean paidan täältä (American Eagle).  Pari vanhempaa paitaa olen itse lyhentänyt, kun ovat olleet liian pitkiä. Lapseni on vain 153 senttinen, eikä ole kasvanut enää pariin vuoteen. Matildan täyttää tänä vuonna 15 ja ihailee aina mallityttöjä ja pitkiä sääriä ja olisi toivonut itselleen lisää pituutta ainakin sen 10 senttiä, mutta minkäs teet. Hän oli syntyessään pieni, vain 1,2 kiloa ja vielä puolitoistavuotiaana käytettiin 74 senttisiä vaatteita. Tyttöhän lähti siitä sitten hyvin kasvamaan. Nyt on saavutettu kuitenkin lakipiste kasvussa ja sekös lastani harmittaa.

Käsillä on se ikä, kun pitää tarkkaan punnita mitä aamulla päälleen vetäisee. Minä saan olla makutuomarina ja antamassa neuvoja, sillä samoja vaatteitahan ei saa liian usein perkkäin käyttää, värien on soinnutava toisiinsa ja on olemassa muitakin lainalaisuuksia joista en oikein tiedä. Tavallisestihan Matildan vaattet ovat aika pitkälti sitä valkoista, harmaan eri sävyjä, tummaa sinistä ja mustaa, poikkeuksen tekevät nämä ruutupaidat. 
Hiusten pitää olla myös tietyllä tavalla, ei liian suorat, eikä liian kiharat, täytyy löytyä oikea LOOK ja nyt lapseni on keksinyt, ettei hiuksia harjata pesun jälkeen, jolloin ne näyttävät luonnollisilta ja pöyheiltä, mene ja tiedä.
Muistan vanhemman tyttäreni Aino-Kaisan samassa iässä, olimme muuttaneet Suomeen pariksi vuodeksi ja samalla piti kasvaa pikkutytöstä aikuiseksi. Äidin vaatekaappi oli myös kova sana, seiltä pengottiin lisävahvistusta päivän asuihin :-), laitettiin tukkaa ja meikattiin, joskus ihan liiallisuuksiin saakka.
No, tulee oma teiniaika mieleen, kun aamulla piti vetää kosteat farkut jalkaan, jotta ne mahtuivat ja äiti sulki vetoketjun käyttäen apuna pihtejä, kun itse makasin selälläni lattialla.

Kaikille lapsille ''SAAN'' vielä ostaa vaaatteita, joka tuntuu minusta tietysti mukavalta, että meillä on niin yhteneväiset maut. Usein kauppareissulla käy niin, että olen ostamassa itselleni jotakin, mutta sensijaan tulenkin nuortenvaatekassien kanssa kotiin. Olen ollut aika tarkka lapsieni vaatteista aina ja tykännyt kovasti pukea heitä ja usein olen luopunut mielummin jostakin omasta vaateostoksesta laittaakseni lasten vaatteet edelle...näin se lienee meidän äitien kanssa, ensin tulee lapset ja sitten muut.
Nyt ei muuta kuin hei sitten ja...
oikein mieluisaa viikonloppua!! 
XX Päivi

torstai 27. helmikuuta 2014

Sick IN BED
















Täällä ollaan, lento peruttuna ja todella mieli maassa...huonoa säkää... Luulin olevani parempaan päin sairauteni kanssa, mutta ei... kuka käski puolikuntoisena leipomaan, viemään ja hakemaan koiran trimmaukseen, ruokakauppaan kahteen kertaan jne jne. Vatsa äityi todella pahaksi eilen illalla, joten peruin matkani tehtaille ja ystäväni hoiti asian siirtämällä lentoni huhtikuun alkuun. Tarkoitus oli samalla viettää ystävän kanssa laatuaikaa En olisi mitenkään pystynyt perille päästyäni istumaan autossa monia tunteja ja kiertämään paikasta toiseen, päivä olisi herkästi venynyt kahteentoista tuntiin. Harmittaa tietysti. Usein kun on matka tiedossa ja lähtö lähenee, minä sairastun, kumma juttu, mielenikö pistää hanttiin minulta tietämättä. Nyt jopa housun kuminauha vyötäröllä sattuu, pitäisi kai tehdä vanhanaikaiset ja poikkaista kuminauhat :-))

Täällä olen nyt siis maannut Bea seurana. Hiivimme yläkertaan VIERASHUONEESEEN ja suurin osa kuvista on otettu sängystä käsin.Lääkäriin en ole mennyt vielä, koska lääkkeet tekevät minut niin huonovointiseksi, tiedän, huomenna lienee pakko.
Meneehän se aika tälläkin lailla...luen muuten kirjaa, joka on puhelimeni kokoluokkaa, sivut ovat ohuet kuin virsikirjassa, aika kiva koko matkalle mukaan, oletteko kokeilleet?
Ei sitten muuta kuin heipat täältä sairastuvalta. Toivottavasti pysytte terveinä, koska sairastaminen on sieltä...kuten me kaikki tiedämme :-))
XX Päivi

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

SPRING CAKE











Hei kakkuterveisiä täältä meiltä. Koko eilisen päivän makoilin sängyssä ja otin rauhallisesti...iltapäivällä olikin sitten taas noustava, jotta lapset saisivat ruokaa tullessaan koulusta. Olin varannut jääkaappiin Philadelphia juustoa juustokakkua varten ja koska se on nopea tehdä ilman uunia, päätin yllättää lapsukaiset... no, en sitten löytänytkään sitä ohjetta mistään, koska se on paperilapulle kirjoitettuna, joten tein kakun vähän mutu-tuntumalla.
Kakku on keväinen, koska käytin juustokermaseokseen muutaman tipan kirkkaan vihreää elintarvikeväriä. Näitä kakkuja on aikoinaan syntynyt monella eri värillä; pnkkinä, keltaisena jne.

Pohjaksi 200g murskattua Digestive keksiä +
100g sulatettua voita
(sekoita edelliset aineet ja painele irtopohjaiseen vuokaan, jossa pohjalla leivinpaperi pyöreäksi leikattuna,
voit myös vuorata vuoan kelmulla, helpottaa kakun irottamista vuosta) 
laita jääkaappiin odottamaan

500g Philadelphia juustoa
2dl vispikermaa
(sekoita juusto ja vispattu kerma)
(mitä enemmän laitat tavaraa, sitä korkeampi kakusta tulee)

Sokeria oman maun mukaan tai n. 1,5dl sokeria +
1 tl vaniljasok.
Yhden pienen sitruunan raastettu kuori
Yhden tai puolentoista pienen sitruunan mehu puristettuna

6 kpl liivatelehtiä / liota kylmässä vedessä
ja sekoita sitten noin desilitraan kuumaa appelsiinimehua,
joka kaadetaan juustokermaseokseen vähän jäähtyneenä
(värin voi tippoina lisätä sitten mukaan)
Maista vielä ja lisää mausteita mielesi mukaan.

Lopuksi seos keksipohjan päälle
ja odottamaan hyytymistä.

Tässä ohje noin pääpiirteittäin, kannattaa tosiaan maistella mikä on sopiva maku kullekin, voit käyttää sitruunan sijasta myös limeä.
Koristeet leikkasin paperiservetistä. (liima oli jotakin keramiikka-ja teräsliimaa, öljyistä??... joten ei oikein sopinut hennon paperin liimaamiseen.)

Minua on innostanut kokeilemaan eri ruokia ja leivonnaisia nämä meidän kaksi koululaista, perempaa raatia ei voi olla. Palaute tulee suoraan ja kaunistelematta.
Vuosi sitten olimme koko porukalla Kroatiassa ja saimme siellä maailman parasta juustokakkua, nuorempi lapsistani sanoi minulle eilen illalla, ''äiti, tämä kakku on melkein yhtä hyvää kuin Kroatian juustokakku'' Voiko äitinä parempaa palkintoa saada :-))
Olisiko lapsilla ollut eilen erityisen hyvä päivä koulussa, koska ruoka oli myös kuulemma ihan sieltä parhaasta päästä, mene ja tiedä.

P.S. Monet ihanat kiitokset teille tsemppiterveisistä, niistä jo tuli heti parempi olo, vointi on  kohenemaan päin, huomenna siis lentokunnossa.

XX Päivi

tiistai 25. helmikuuta 2014

OUR WEEKEND HOBBY





















Hei täältä sairasvuoteelta...minulla on krooninen vatsasairaus tai pikemminkin suolistosairaus, joka aina välillä nostaa päätään, kun syön epäsopivia (siis herkkuja ja maustettuja, käristettyjä ruokia, suklaata jne.)  tai stressaan itseäni vaikka pienilläkin ja muista ehkä mitättömilläkin asioilla. Nyt siis ollaan tilanteessa taas, että vatsa ei yhtään pidä tästä elämäntyylistä ja näyttää sen...Minulta on poistettu suolistoa jonkin verran kahdeksan vuotta sitten ja sain olla terve monta vuotta kunnes tauti uusiutui ja olen yrittänyt elää hyvin säännöllisesti ja syödä ohjeiden mukaisesti, mutta välillä sitä villiintyy ja sittenhän saankin sanktion huonosta käytöksestäni :-)) Vatsa äityy tosi kipeäksi ja tulehdusarvot nousevat kattoon ja minä sairaalaan, jos en saa hommaa poikki heti alkuun. Yritän saada itseni kuntoon, sillä lennän ylihuomenna täällä entiseen kotikaupunkiini ja sitten tehtaille...

Olin muuten jo aika epätoivoinen, sillä en saanut ladattua kuvia tänne alkuun lainkaan, pari tuntia ihmettelin ja nyt onnistui, ehkä Blogger tuumii, että nyt saa riittää nämä minun päivitykseni, en tiedä mistä on kysymys...

Nämä kuvat ovat sunnuntairetkeltämme (viikonlopun harrastus) mieheni kanssa...usein käymme kahdestaan ulkona syömässä viikonloppuna joko lauantaina tai sunnuntaina ja lapset tilaavat silloin pizzan kotiin. Mieheni on pääasiassa suuren osan viikkoa poissa kotoa työmatkoilla ja minä täällä kotona vetovastuussa. Näin on ollut elämässämme lähes aina, joitakin vuosia oli välillä, että mies oli arki-illat kotona, mutta ei vähään aikaan.  Nythän homma sujuu kun lapsia on enää kaksi kotona ja hekin jo isoja. Kun lapsia oli enmmän ja he olivat pieniä, manasin monet kerrat kohtaloani :-)) En tietenkää vaihtaisi päivääkään pois kokemus-ja elämysrikkaasta elämästäni.
Nyt ilman ollessa IHANA ja KEVÄINEN, menimme Varsovassa joen toiselle puolelle ensin. Siellä rakennukset ovat pääsääntöisesti vielä korjaamatta ja tunnelma on boheemimpi. Sieltä sitten menimme...no mihinkäs muuallekkaan kuin lempipaikkaani, josta minulla oli kuvia viime viikolla...Gesslerin kukkakauppaan. Tuo tila saa minut haltioitumaan, siinä on jotakin joka on kolahtanut minuun. Katsokaapa miten vähäelEisesti kaikki on aseteltu ja niin jotenkin upeasti. Tilahan on upea jo sellaisenaan ja tehdasmainen...no mitäpä sitä selittämään kun kuvat ovat sitä varten.
Fantastista viikkoa sinne!
XX Päivi
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...