GIVEAWAY and some thoughts...

HEI vaan,

haluan arpoa kaksi monday TO sunday tuotepakettia teidän lukijoiden kesken sen kunniaksi, että blogini 2-vuotissynttärit ovat tässä kuussa. Palkintoina on kaksi vaalean harmaata pellavatyynyliinaa nauhoilla ja kaksi valkoista pellavatyynyliinaa frilloilla. Tyynyliinat ovat omasta mallistostani. Arvontaan voitte osallistua jättämällä kommentin tähän postaukseen. Arvonta päättyy ensi perjantaina 21.3. klo 21.00. Onnea osallistujille!!!

Kaksi vuotta sitten maaliskuussa aloitin epävarmana blogin pitämisen ja uskoin, että kirjoittelen aikani...itsekseni, itselleni... Vähän epäilin miksi kukaan kiinnostuisi siitä millaista elämää minä vietän, tai miten sisustan kotiani jne. Pelottikin. Mietin kannattaako itsensä nolaaminen oikein julkisesti netissä, toisaalta jos ei ole lukijoita, ei voi mokatakkaan. Mitä tarjottavaa minulla olisi lukijoilleni... elämääni maanantaista sunnuntaihin, ei muuta. Niin avointa ja rehellistä kuin vain mahdollista; arkea, juhlaa, ilon aiheita ja vähän suruakin. 

Blogista kehittyikin sitten minulle, täällä ulkomailla asuttaessa, henkireikä ja teistä lukijoista on tullut minulle tuttuja, ystäviäkin. Olen saanut voimaa kommenteistanne ja minua on naurattanut...blogin pitämisestä/kirjoittamisesta on tullut tärkeä osa elämääni. Huippuhetkiä ovat olleet, kun olen POP UP shopeissani saanut tavata teitä ja myös toisia blogin pitäjiä ja miten ihania naisia kaikki olettekaan. Silloin olen usein ajatellut sanaa ''naisenergia'', mikä ihana voima virtaa aina naisporukassa, kun yhteen satutaan, kaikenikäiset.

Olen mielestäni melko positiivinen ihminen ja toivon sen välittyvän kuvistani ja tekstin tyngistäni. Elämässä ei ole koskaan liikaa iloa, kauneutta, rohkeutta ja naurua, siksi pyrin pitämään jatkossakin lipun mahdollisimman korkealla!

Joskus kirjoittaessani ja julkaistessani ajattelen, miten hölmösti kirjoitin tai analysoin kuvia ja mietin mitä te siellä puolella ajattelette niistä. Välillä tuntuu tyhjänpäiväiseltä tehdä postaus jostakin uudesta sisustustavarasta, kun maailmassa on niin paljon huolta ja kurjuutta. Toisaalta on hyvä nähdä ympärillä kauneutta ja harrastaa sosiaalista kanssakäymistä, vaikka vain netin suomissa puitteissa.

  

Kaikki tosiaan alkoi valokuvauskurssista, jolle osallistuin täällä Varsovassa kaksi vuotta sitten ja päätin rohkeasti ryhtyä bloggaajaksi ja se kannatti. Kiitän teitä kaikkia sydämestäni ja vaikka luulin, ettei kukaan kävisi sivuillani niin kyllä täällä kuukausittain on yli 40 000 katselua, mikä on aika paljon minun mittapuussani ja se tietysti innostaa jatkamaan. Kun lukijat häviävät, päättyy tämä blogikin, mutta ei toivottavsti vielä pitkään aikaan, kaunis KIITOS teille!

XX Päivi