NATURE

Hei, olen hullaantunut kaikkeen mitä luonnosta löytyy, kuten  puukalikoihin, tikkuihin, käpyihin, kaikenlaisiin oksiin ja ''käppyröihin'', myös sulat ovat minusta kauniita. Olimme mieheni vanhempien mökillä perinteisillä rapujuhlilla (seuraava päivitys) ja innostuin kaivelemaan saaressa puuvarastoja. Mies sitten sahasi oksat sopiviksi pätkiksi ja minä tyttö vuolin niistä oksanaulakoita. 

Kun avaan pikkuruisen putiikkini toivottavasti joskus ensi kuussa (mahdollisesti loppupuolella), koostuu tavaravalikoimani pitkälti luonnonmateriaaleista; koreista, keramiikasta, pellavasta jne. 

Nyt saaressa oli ihana kuvata valkoisia käsintehtyjä keramiikka-astioita, jotka kuuluvat EVERYDAY-sarjaani.

Pitäisi kai vähän pakata laukkuakin, huomenna aamulla varhain lento Varsovaan.

Oikein ihanaa viikon jatkoa teille.

XX Päivi

REGARDS FROM AMSTERDAM

TERVEISET AMSTERDAMISTA, pikaiset sellaiset. Käväisin lempikaupungissani hakemassa inspiraatiota putiikkiini, kotiin, elämään yleensä. Amsterdam on rento ja mielestäni vähän epätodellinenkin kaupunki siinä mielessä, että se on niin erilainen kuin muut Euroopan kaupungit. Arkkitehtuuri on kaunista ja vanha on säilytetty niin, että se nivoutuu nykypäivään upeasti. Esteettisesti kanavanreunustalot ovat jo sinällään sellaista katsottavaa, ettei tarvitsisi mennä sisään yhteenkään sisustus-tai lifestylemyymälään, koska talot itsessään ovat  visuaalisesti vallan viehättäviä. 

Kaupunki on täynnä herkullisia eko-puoteja, herkkumyymälöitä, konditorio-liikkeitä, lifestylemyymälöitä jne jne. Paikalliset ovat ystävällisiä ja avuliaita. Minä voisin asua tässä kaupungissa, ihan totta...ehkäpä olenkin ollut hollantilainen entisessä elämässäni :-))...

Tasan vuosi sitten olimme lasten kanssa tässä suloisessa kaupungissa, taidan alkaakin käymään Amsterdamissa vuosittain :-))

Monet, monet kiitokset kaikista rohkaisevista ja mukavista kommenteistanne. Kommenttienne kautta mietin paljon mitä kirjoittaa ja mitä ei, mutta tämä tyylini jutustella asioista avoimesti on sitä minua, enkä voi tyyliäni muuttaa eli kun sanon, että jokin on haikeaa, se todella on sitä. Ymmärrän kyllä, että joku, joka on juuri esimerkiksi puolisonsa menettänyt, miettii, että kyllä on pienet huolet, jos mies mies ja lapsi asuvat eri maassa ja eri arjessa...varmasti huoleni ovat silloin pieniä jos vertaa asioita suoraan toisiinsa, mutta mistä silloin voin kirjoittaa, aina jollakin on suurempi suru elämässä, eikö vain? 

Surut, huolet, ahdistus ja mielipaha eivät olekkaan verrattavissa, koska me ihmiset koemme asiat niin eri tavalla. Jollekin oman koiran kuolema on surullinen, mutta väistämätön tosiasia, elämä nyt vain on sellaista, toiselle oman koiran kuolema on niin suuri suru, että siitä on vaikea päästä yli jne. Asiat, joita tapahtuu elämässä, ovat AINA ainutlaatuisia juuri sille henkilölle, jolle ne tapahtuvat, eikä niitä  koskaan pidä vähätellä tai mitätöidä, vaikka ne ehkä meistä tuntuvat vähäpätöisiltä, koska asianomaiselle ne voivat olla  suuri ja kipeäkin asia.

Kun aikaisemmin työskentelin terapiatyöntekijänä ja tapasin ihmisiä, joille oli sattunut ikäviä asioita, kuten avioeroja, läheisen kuolemia, irtisanomisia, pettämistä parisuhteessa, onnettomuuksia, sairastumisia, en koskaan ajatellut, että onpa tällä ihmisellä pieni suru verrattuna edelliseen asiakkaaseen. Se miten ihmiset kokevat tapahtumat on hyvin subjektiivista.

Lisäksi, en alkuunkaan kirjoita tänne kaikkea mitä minulle tapahtuu tai on tapahtunut, mutta voin kertoa, että kyllä niitä ikäviä asioita, surua ja menetyksiä riittää minunkin elämässäni. En kuitenkaan koe, että tämä on se foorumi, jossa kirjoittaisin kaikesta ikävästä. Pyrin kirjaamaan tänne asioita rehellisesti, mutten hirveän syvällisesti, jos ymmärrätte mitä tarkoitan ja olen tietysti pahoillani kaikkien niiden puolesta, joilla esim. juuri nyt on suruika syystä tai toisesta. 

Toivoisin voivani jakaa positiivisia asioita kuitenkaan unohtamatta niitä pieniä arjen vastoinkäymisiä. Positiviisuus ja iloinen mieli, sekä ystävällisyys ovat minulle tärkeitä ja yritän pitää ne mielessä arjen harmaudessakin.

Oletteko huomanneet, että lukijaksi kirjautumisessa olisi ongelmia? Näyttäisi siltä, että kirjautuminen lukijaksi on ollut jäissä.

Suurkiitos vielä teille kaikille, jotka käytte täällä ja oikein ihanaa viikoloppua!

XX

Päivi

WEEKEND FEELINGS

Olen miettinyt viimeaikoina paljon elämääni ja kaikkia monia elämänmuutoksia vuosien varrella. Millainen on hyvä elämä...sehän voi olla hyvinkin monenlainen riippuen ihmisestä ja aina ajatus hyvästä elämästä on hyvin subjektiivinen tunne.

Minun elämässäni on alkamassa jälleen uusi vaihe, kuten myös miehelläni, Matildalla ja Axelilla. Tunnen, että elän hyvää elämää, mutta jotenkin olen nyt puolikas, koska mieheni tulee asumaan eri osoitteessa, eri kaaupungissa ja eri maassa. Tämä on kuin pieni ero ja minulle tuli ikävä saman tien, kun mies tänään astui ovesta ulos ja ajaa parasta aikaa kohti Varsovaa. Käyn tässä reilun viikon kuluttua pistäytymässä siellä laittamassa uutta kotia kuntoon ja sitten Matildakin palaa Varsovaan.Ero nuorimmaisesta tulee ottamaan lujille... Me Axelin kanssa luovutamme kesäkotimme toiselle perhelle ympärivuotiseksi kodiksi ja muutamme vanhaan kotiimme, taloomme täällä Espoossa. Muuttoja on ristiin rastiin.

Kesää on onneksi vielä vähän jäljellä, Matilda on ollut auttamassa talolla maalaamalla hyllyjä, Axel on putsannut painepesurilla talon puuosia ja maalannut ne uudelleen. Talolla tapahtuu koko ajan, keittiö saapuu alkavalla viikolla ja uudet ikkunatkin talon päädyssä ovat nyt paikallaan. 

Muutokset ovat vaikeita, mutta joskus välttämättömia ja usein loppupeleissä osoittautuvat hyviksi ratkaisuksi. 

Kiitos kaikille, jotka käytte täällä lukaisemassa blogiani ja tietysti monet kiitokset kivoista kommenteistanne!!

Oikein LÄMMINTÄ alkavaa viikkoa :-))

XX Päivi

TAMMINIEMENTIE CAFE

Kun tähän kahvilaan astuu, niin sitä alkaa huokailemaan ihastuksesta jo ulkoportaissa, sillä jokapuolella on kukkia, kukkia...alkuun ei oikein tiedä onko kyseessä kukkakauppa vai missä oikein olemme...Minulle iloinen ja mieluisa yllätys oli myös se, että kahvilan emäntä oli puolalainen rouva, joka on asunut Suomessa jo vuosia ja hän oli yhtä ilahtunut kuullessaan minun asuneen Varsovassa kuin minä siitä, että Varsova oli ollut hänen kotikaupunkinsa.

Tähän paikkaan ja kahvilaan en olisi osannut hakeutua, ellei ystäväni olisi sitä minulle ehdottanut ja olin iloinen, että vierailimme siellä nauttimassa kupin kahvia omenatortun ja vaniljakastikkeen kera. 

Huvila henkii menneen ajan tunnelmaa viehättävällä tavalla. Talo on rakennettu mahdollisesti joskus jo 1700-luvun puolella, joten se lienee peräti 250 vuotta vanha. Kukoistuskauttaan se on elänyt  puolivälissä 1800-lukua, jolloin Helsingin kylpyläelämä oli vilkasta ja venäläinen ylhäisö vietti täällä kesiään. Huvilassa asui kreivejä kreivittäreineen. Kesäisin pihalle levitetettiin pellavalakanat, jotta rouvien hameenhelmat eivät likaantuneet. 

Myöhemmin huvila siirtyi Helsingin kaupungille ja sinne perustettiin kahvila.

Tällaisia ihania paikkoja, kuten tämä Tamminiementien Kahvila voi täältä pääkaupunkiseudulta yllättäen löytyä.

Aivan Tamminiementien kahvilan vieressä sijaitsee Villa Angelica, joka toimii tilausravintolana, rakennus on hyvin viehättävä. Viimeiset neljä kuvaa ovat ko. huvilasta ja sen pihapiiristä.

Mukavaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua!

XX Päivi