REGARDS FROM AMSTERDAM

TERVEISET AMSTERDAMISTA, pikaiset sellaiset. Käväisin lempikaupungissani hakemassa inspiraatiota putiikkiini, kotiin, elämään yleensä. Amsterdam on rento ja mielestäni vähän epätodellinenkin kaupunki siinä mielessä, että se on niin erilainen kuin muut Euroopan kaupungit. Arkkitehtuuri on kaunista ja vanha on säilytetty niin, että se nivoutuu nykypäivään upeasti. Esteettisesti kanavanreunustalot ovat jo sinällään sellaista katsottavaa, ettei tarvitsisi mennä sisään yhteenkään sisustus-tai lifestylemyymälään, koska talot itsessään ovat  visuaalisesti vallan viehättäviä. 

Kaupunki on täynnä herkullisia eko-puoteja, herkkumyymälöitä, konditorio-liikkeitä, lifestylemyymälöitä jne jne. Paikalliset ovat ystävällisiä ja avuliaita. Minä voisin asua tässä kaupungissa, ihan totta...ehkäpä olenkin ollut hollantilainen entisessä elämässäni :-))...

Tasan vuosi sitten olimme lasten kanssa tässä suloisessa kaupungissa, taidan alkaakin käymään Amsterdamissa vuosittain :-))

Monet, monet kiitokset kaikista rohkaisevista ja mukavista kommenteistanne. Kommenttienne kautta mietin paljon mitä kirjoittaa ja mitä ei, mutta tämä tyylini jutustella asioista avoimesti on sitä minua, enkä voi tyyliäni muuttaa eli kun sanon, että jokin on haikeaa, se todella on sitä. Ymmärrän kyllä, että joku, joka on juuri esimerkiksi puolisonsa menettänyt, miettii, että kyllä on pienet huolet, jos mies mies ja lapsi asuvat eri maassa ja eri arjessa...varmasti huoleni ovat silloin pieniä jos vertaa asioita suoraan toisiinsa, mutta mistä silloin voin kirjoittaa, aina jollakin on suurempi suru elämässä, eikö vain? 

Surut, huolet, ahdistus ja mielipaha eivät olekkaan verrattavissa, koska me ihmiset koemme asiat niin eri tavalla. Jollekin oman koiran kuolema on surullinen, mutta väistämätön tosiasia, elämä nyt vain on sellaista, toiselle oman koiran kuolema on niin suuri suru, että siitä on vaikea päästä yli jne. Asiat, joita tapahtuu elämässä, ovat AINA ainutlaatuisia juuri sille henkilölle, jolle ne tapahtuvat, eikä niitä  koskaan pidä vähätellä tai mitätöidä, vaikka ne ehkä meistä tuntuvat vähäpätöisiltä, koska asianomaiselle ne voivat olla  suuri ja kipeäkin asia.

Kun aikaisemmin työskentelin terapiatyöntekijänä ja tapasin ihmisiä, joille oli sattunut ikäviä asioita, kuten avioeroja, läheisen kuolemia, irtisanomisia, pettämistä parisuhteessa, onnettomuuksia, sairastumisia, en koskaan ajatellut, että onpa tällä ihmisellä pieni suru verrattuna edelliseen asiakkaaseen. Se miten ihmiset kokevat tapahtumat on hyvin subjektiivista.

Lisäksi, en alkuunkaan kirjoita tänne kaikkea mitä minulle tapahtuu tai on tapahtunut, mutta voin kertoa, että kyllä niitä ikäviä asioita, surua ja menetyksiä riittää minunkin elämässäni. En kuitenkaan koe, että tämä on se foorumi, jossa kirjoittaisin kaikesta ikävästä. Pyrin kirjaamaan tänne asioita rehellisesti, mutten hirveän syvällisesti, jos ymmärrätte mitä tarkoitan ja olen tietysti pahoillani kaikkien niiden puolesta, joilla esim. juuri nyt on suruika syystä tai toisesta. 

Toivoisin voivani jakaa positiivisia asioita kuitenkaan unohtamatta niitä pieniä arjen vastoinkäymisiä. Positiviisuus ja iloinen mieli, sekä ystävällisyys ovat minulle tärkeitä ja yritän pitää ne mielessä arjen harmaudessakin.

Oletteko huomanneet, että lukijaksi kirjautumisessa olisi ongelmia? Näyttäisi siltä, että kirjautuminen lukijaksi on ollut jäissä.

Suurkiitos vielä teille kaikille, jotka käytte täällä ja oikein ihanaa viikoloppua!

XX

Päivi