Hei,
kaikillahan meillä on ne pikku-salaisuutemme; jotkut tavat, rituaalit, lempiasut jne. joita emme ole valmiita paljastamaan tuosta vain.
Minullakin on niitä, vieläpä useampi.
Olin eilen kauneushoitolassa (siitä kerron vielä myöhemmin lisää)
ja kasvohoidon päätteeksi ihana kosmetologi Venla kysyi minulta josko hän saisi samalla nyppiä kulmakarvani ja tietenkin se minulle sopi, vieläpä erinomaisesti,
nimittäin en ole nyppinyt kulmakarvojani ties milloin. Tiedän, että nyt jotkut lukijat siellä kauhistuvat ja kyllähän niitä yksittäisiä karvoja lähtee rivistöstä omille teilleen, en voi sitä kieltää,
mutta on suotuisaa, kun en oikein näe lähelle kovinkaan hyvin ilman silmälaseja :-))
Käytän kotona myös ns. mummotakkia. Se on mielestäni ihana. Kevyesti topattu kaksipuoleinen kotinuttu, jota mieheni ja lapseni kutsuvat ''mummotakiksi''. En kylläkään välitä mitä he sanovat, sillä rakastan tätä nuttuani, joskin joskus se käy liiankin kuumaksi ja on kuin olisi toppatakki päällä sisällä...
Himoitsen kahvia ja kanelikorppuja...
nimittäin silloin kun voin kastaa korpun kahvissa...
sekin kuulemma on mummomaista, niin kai sitten, mutta teen sitä siitä huolimatta, mutta vain kotona oman perheen läsnäollessa. :-))
Muistakaa myös, että naisen on aina hyvä pukeutua kauniisiin ja ehjiin alusvaatteisiin ja varsinkin ehjiin, sillä koskaan ei tiedä milloin joutuu vieraiden eteen alusvaatteisillaan, tarkoitan nyt vaikka sitä, että kaatuu polkupyörällä ja joutuu paikattavaksi.
Minulla oli sellaista ihottuman tapaista selässäni ja menin sitä sitten näyttämään ihotautilääkärille ja hetken sitä katsottuaan, lääkäri tiedustelikin, onko minulla muualla vartalossa jotakin vastaavaa ja pyysi minua riisumaan farkkuni,
voi taivas, minulla oli lempikalsarini jalassa ja niihin oli tullut reikä saumakohtaan, voi sitä häpeää,
kiireesti totesin, että jalat ovat ihan ok ja kiskoin pitkät housuni takaisin ylös.
Onhan niitä tapoja muitakin, vaikka ja kuinka,
mutta ei se mitään, mummo tai ei, niin nytkin istun tämä suloinen kotinuttu päälläni.
Oikein ihanaa viikon jatkoa!!
XX Päivi
:D :D Pidetään ohjeet mielessä, kiitos Päivi!
VastaaPoistaPakko tunnustaa, mutta mullakin on kotitakki -sellainen 15 vuotta vanha, hiutunut, lumiukkokuvioinen aamutakki, jota ilman tulen toimeen ainoastaan kuumimpaan kesäaikaan. Se on aika kauhea, mutta niin rakas :)
Ai, ai...paljastan tässä samalla, että kun tyttäreni Aino-Kaisa tuli yökylään nauroimme, kun hänellä oli joskus murkkuiässä joululahjaksi saatu lumiukko yöpaita, niin ihanan pehmeä ja lutuinen...näitä tarvitaan tässä kovassa maaimassa.
PoistaXX
Ihana tarina. Olet symppis. Sulla on kiva tapa kirjoittaa. Mullakin on kotitakkina poikani paksu froteinen beigen värinen Hemtexistä hankittu kylpytakki, jossa hihansuissa jotain kummia läikkiä. Niin niin lämmin ja pitkä, että nilkatkin peittyy. Siinä on hyvä valkoisissa huovutetuissa tossuissa kökkiä aamuvarhaisella n 6 aikaan oven suussa ja päästää koira tarpeilleen pihallemme ja painua tiiviisti toisiimme painautuneina takaisin nukkumaan sulta hankittuihin pellavavuodevaatteisiin. Tässä siis jo kolme aika pöhköä juttua....
VastaaPoistaIhanaa hämärän hyssyä, terkuin Riitta
Kyllähän noihin rakkaisiin vaatteisiin ennenpitkää tulee kaikenlaisia läkkiä ja kulumia...kuulostaa iiiiihanalle tuo sinun nuttusi.
PoistaXX
No eihän nuo ole edes pahoja tapoja:) Minäkin kastan aina korpun kahviin, jos korppuja syön. Kuljen kotona liian isoiksi venyneissä villasukissa ja kompastelen niissä, mutta kun ovat mukavat. Kulmakarvojen nyppiminen ja silmälasit, ei oikein luonnistu! Tytöt välillä auttavat, mutta onneksi niitä kasvaa nykyisin niin vaaleena, etten niitä huomaa:) Mutta ei kerota kellekään!
VastaaPoistaOnpa hienoa kuulla jostakin toisesta korpunkastajasta...minullakin löytyy noita venyneitä villasukkia :-)) Pieniä juttuja nuo kulmakarvahommelit...
PoistaXX
Hahaa, voi kuinka tuttua! "Mummotakki" on minulla iso pörröinen fleecevillatakki 90-luvulta ja tungen sen vielä varmuuden vuoksi verrareiden sisään, ettei vaan vilu tule helmasta sisään. Ja lapsia on huvittanut, ainakin kymmenen vuotta. Se on jotain niin kestävää tekokuitua, ettei mene edes rikki. Voisihan sitä yrittää näyttää kotona vähän nätimmältä, jotta voisi avata tarvittaessa ovenkin. Ajatella, kun voisi liihotella sellaisessa kauniissa kashmir neulepuvussa kotosalla...no mikäpä estää...
VastaaPoistaLeena
Hyvä, hyvä, kannattaakin työntää vielä verrareiden sisään...loppujen lopuksi ajan saatossa se kashmir neulepukukin muuttunee lutuiseksi, nyppääntyneeksi nutuksi.
PoistaXX
Ihana postaus. Se on juuri näin :D
VastaaPoista- Riina
Kiitos Riina :-))
PoistaXX
Voi, että repesin, mulle käynyt vastaava kalsarionnettomuus... kantapään kautta olen oppinut pukeutumaan siisteihin alusvaatteisiin, urheillessakin. Aina!
VastaaPoistaToi sun mummontakki on yks ihanimmista, sanokoot muut mitä sanoo.
Täytynee ryhdistäytyä tässä :-))
PoistaXX
Tuttu juttu! Laitoin eräänä aamuna töihin lähtiessä jalkaan sukkikset, joissa oli pieni reikä. Ajattelin, että kyllähän ne housujen alla vielä yhden päivän menevät, eikä kukaan huomaa. Vaan päivän päätteeksi jouduinkin yllättäen sydänfilmiin, eikä sukkahousujen reikä ollut siinä vaiheessa enää kovin pieni. Nauruksi meni hauskan hoitajan kanssa.
VastaaPoistaNäin minäkin voisin hyvin tehdä, mutta koskaan ei tiedä... :-)) Mukavaa toisaalta, jos sillä saadaan iloinen mieli ja hersyvät naurut.
PoistaXX
Kotiasuni on käytössä nuutunut verkkariasu ja villasukat. Kerran flunssassa pyysin työnantajaa tuomaan läppärini mulle kotiin, kun en ollut ihan sairas, mutten oikein jaksanut mennä toimistollekaan. Avasin oven noissa kotiverkkareissa ja työnantaja purskahti nauruun. Kiskaisin läppärilaukun hänen käsistään, mutisin jotain asun mukavuudesta ja miltei työnsin hänet ulos ovesta.
VastaaPoistaTämän tyyppinen tapaus on sattunut joskus minullekin, kun on toimitettu kotiin tavaraa ja itse en ole ihan edustusasussa ollut. Nopeasti on täytnyt toimittaa asia siinä ovella :-))
PoistaXX
Päivi, aivan ihana postaus. Hauskakin. Ensin luin otsikon ilman "not"-sanaa. Se on totta, että meillä on omat lempijutut, lempirutiinit ja tavat. Joidenkin muiden mielestä omat rakkaat rönttävaatteet saattavat tuntua omituisilta. Mutta älkäämme antako sen häiritä omaa mukavaa oloa.
VastaaPoistaKiitos Marja...näin se menee :-))
PoistaXX
ohh Paivi ...I am sitting here with a big smile , even with the darn google translate I understand completely :)) The little secrets we all have , it is good to know that we are not alone with them .If I was close I would give you a big hug for letting yours out of the "bag" Delightful !!!!! All I'm saying is Pajama - days !
VastaaPoistaStill smiling....xoxo...Ellen
Thank you Ellen, it's fantastic that the translater is working!!!! Hugs!
PoistaXX
Hienoa kun muistut tuon alusvaatejutun. Pitänee vähän petrata siinä :) Ihanaa loppuviikkoa.
VastaaPoistaKyllä tuollaiset muistaa ja onhan niitä paljon lisääkin, kaikenlaista :-)). Mukavaa loppuviikkoa myös sinne!
PoistaXX
Ihana Päivi <3 Mulle käy usein noin esim. hierojalle mennessä... muistan vasta kiskoessani housuja jaloistani, että pikkareissa on tietenkin sauma revennyt :D
VastaaPoistaMukavaa loppuviikkoa! Täällä keittelin juurikin itselleni kaardemummalla terästettyä kahvia - etätyöpäivän pientä luksusta :)
ps. mistä tuo teidän ihana sohva on? Näyttää juurikin unelmieni sohvalta...
Kuulostaa hyvälle tuo kahvisi, melkein tunnen tuoksun. Sohva on tanskalaisen maahantuojan, jolla oli niitä myynnissä omassa liikkeessään Varsovassa. Teettää pellavasohvat jossakin...en tiedä missä. Dieselillä on ollut hyvin samanlainen jossakin vaiheessa myynnissä, tämä vain oli halvempi kuin se merkkisohva.
PoistaXX
Juuri tällaista epätäydellisyyttä tarvitaan tähän maailmaan, ja kiva että joku uskaltaa kirjoittaa näin.
VastaaPoistaKiitos Katri, se on kai sitä ihan tavallista elämää, josta harvemmin kirjoitellaan :-))
PoistaXX
Hello! I like your Pictures so much! Can you tell me where can I find the cushion with the flower and those bib round paper lamps? Do you have a Webshop? thank you, kris
VastaaPoistaHi and thank you! Unfortunately the flower cushion is very old and cannot find anymore :-(( About the lamps then, the legs are the old ones which I repainted (black) and the lampshade is white fabric and from tinekhome.
PoistaXX
..ei edes mikään ruma takki. - Ostin vuosia sitten USA:sta ns, "paitulin", (=sana jota inhoan todella!) Vuosien varrella käytössä tietenkin kului. Lopussa reikiintyi. Oli pakko heittää pois,- sitä ennen piti kuitenkin ottaa vielä kuva vuosia palvelleesta vaatteesta, joka kuluessaan pehmeni ja oli aivan ihana. - Enää ei ole kuvaakaan. :-)
VastaaPoistaVoi, se vain siis kertakaikkiaan vähitellen katosi palveltuaan sinua monet vuodet... :-))
PoistaXX
Hahah äiti <3 <3 <3 Ihana!!
VastaaPoista<3 <3
PoistaXX
Ihana postaus <3 On huvittavaa, miten monella on just tuo, että jos satun joutumaan sairaalaan, niin pitää olla siistit vaattet, ajetut karvat yms....niin kuin ne ei ois luomuihmisiä nähneet :D Myös itselläni :D
VastaaPoistaHa ha, näinhän se on ja sairaalassa näkevät kaiken aikaa näitä ihan tavallisia ihmisiä tavallisissa alusvaatteissaan. :-))
PoistaXX
Mielenkiintoista lukea alusvaatteista. En ajattele onnettomuuksia tai mitään muutakaan äkillistä riisuuntumista; hyvä päivä lähtee siitä että pukee päälleen kauniit, istuvat ja laadukkaat alusvaatteet. Vähänkin kulahtaneet lähtee roskiin jo hygieniasyistä.
VastaaPoistaHa ha, eihän toki minullakaan kaikki alusvaatteet reikäisiä ole :-)) ja hei 60 asteen pesuohjelmalla ei ole ongelmaa, vaan vanhemmatkin vaatteet puhdistuvat hyvin. Pidän tietenkin valtavasti kauniista alusvaatteista ja tuleehan niistä hyvä ja ylellinen olo.
PoistaXX
Hahhah, ihana tarina! Kaunista sunnuntaipäivän jatkoa :)
VastaaPoistaKiitos Anu, sinne ihanaa alkavaa viikkoa!
PoistaXX