ABOUT MY BLOG

Hei,

olen täällä kotona ollessani miettinyt saamiani kommentteja toiseksi edelliseen päivitykseen: 

SOME THOUGHTS

Kiitos vielä runsaista kannanotoistanne.

Niistä syntyi tämä päivitys ja kertokaa ihmeessä jos olette eri/samaa mieltä :-))

Parissa kommentissa verrattiin nykyisiä päivityksiäni sinne aiempiin päivityksiin, vuoden/kahden takaisiin , kun vielä asuin Varsovassa ja kerrottiin kuinka blogini on muuttunut ja ymmärsin, että jonkun mielestä se on ehkäpä tyhjänpäiväinen verrattuna aikaisempaan.

Sehän on selvä, että blogi, joka kertoo pitäjänsä elämästä,

muuttuu sitä mukaa kuin blogin pitäjän elämäkin muuttuu ja 

näinhän sen minusta pitääkin olla.

Minulla oli kotiäitinä, ulkomailla asuttaessa kaikki maailman aika  kirjoittamiseen, kuvaamiseen, sekä kiertelemiseen kahviloissa jne.

Lukijan kannalta se ehkä olisi ihanteellista, mutta nyt aika on kuitenkin toinen. 

Olen nyt töissä kaupassani, joten kokkailuun, ystävien tapaamiseen jne. on tietysti vähemmän aikaa kuin ennen.

Minulle tapahtuu edelleen kaikenlaista elämässäni ja olenkin tyytyväinen elämääni, 

suorastaan nautin siitä, kunhan vain vielä saisin nuorimmaiseni sieltä ulkomailta koulusta tänne Suomeen, sekä mieheni.

Perhe on siis pienentynyt, kun asumme nyt kahta maata ja kanssani täällä Suomen kodissamme on vain meidän 19-vuotias poikamme,

sekä koiramme Bea.

Muistan, kun aikoinaan kuvasin melko paljon nuorimmaistamme, Matildaa, sain joltakin lukijalta negatiivista palautetta siitä,

joten kaikkia ei vain aina voi tyydyttää.

Blogin lukemista voisi verrata vaikka aikakausilehden ostamiseen ja lukemiseen;

aina se suosikkilehtemme ei täytä toiveitamme,

vaan tuntuukin tyhjältä, sekä väljähtyneeltä ja joskus on jopa vaihdettava lehti johonkin toiseen, näin se kai on myös blogien kanssa.

Tämän päivän elämänmenoon kuuluu jotenkin, että  haluamme ja tavoittelemme koko ajan lisää kaikkea uutta,sekä ihmeellistä,

eikä mikään pian tunnu riittävän.

Pikku-kauppani on yksi minun unelmani ja kuuluu

tähän jokapäiväiseen elämääni, joten päivityksiä sieltä tullaan näkemään jatkossakin. Tuotteet ovat minusta niin viehättäviä, että esteettinen silmäni haluaaa niitä kuviin.

Eräs kommentoija kirjoitti minusta varsin osuvasti:

''Ei bloggaajan tehtävä ole tuottaa lukijoilleen jatkuvia elämyksiä. Se on loputon tie, jolta ei ole paluuta. Päinvastoin odotus, se on mukavaa lukijankin kannalta, kun käy klikkaamassa seuraamiaan blogeja ja saa "jännittää", olisiko joku kirjoittanut jotain. Joskus pitää "pettyä" (voi, voi!) monta päivää, mutta eikö se olekin elämän suola. Uusi postaus on sitten sitäkin iloisempi yllätys.''

Kiitos tästä ja siitä toisestakin kommentista, jonka sain samalta henkilöltä.

Sain myös kaksi seuraavaa kommenttia koskien sitä, että blogissani ei nykyään tapahdu mitään.

Kiitos myös näistä kommenteista, ne saivat minut miettimään, miten voisin parantaa sisältöä;

''Kävin blogissasi vielä runsas vuosi sitten ihan päivittäin. Oli kiva seurata elämänmakuista blogia iloineen ja suruineen, kodistasi, perheestäsi, ystävistäsi, vaatteistasi, ruoasta, ihan kaikesta arkielämään kuuluvista asioista. Nykyisin blogisi on lähinnä ihanan kauppasi kuvia ja tuntuu kuin mitään ei enää tapahtuisi. Kerran ajattelinkin, että elämäsi on niin paljon muuttunut, että eihän sitä voi keksimällä keksiä joka päivä eri aiheita.''

''Pakko laittaa myöskin kommenttia ja olen aivan samaa mieltä toisen anonyymin kanssa.
Itse siis myöskin aiemmin kävin kurkkaamassa postauksia joka pv.,nykyisin ehkä kerran kahdessa viikossa,joskus kerran viikossa..
aiheena siis on kauppasi ja lähestulkoon samat kuvat ja tuntuu todellakin ettei mitään uutta tapahdu,siksi harvemmat käynnit..vaikka blogisi mukava onkin.''

Näitä lähes samoja kuvia tullaan jatkossakin näkemään kodistamme, koirastamme, kaupastani jne. sillä ne ovat juurikin niitä arkisia asioita joista elämäni koostuu.

Kotini pysyy lähestulkoon samana ja tylsänä,

kaupassa sentään tavarat vaihtuvat :-))

Toivon, että viihtyisitte täällä blogini seurassa

ja että osaisin viihdyttää kuvillani ja teksteilläni mahdollisimman montaa lukijaa.

Kiitos, että olette lukijoitani ja tukijoitani :-))

XX Päivi