MY TREASURE

Hei,

tämä kaunis nuori nainen on aarteeni.

Kuvittelin aikoinaan, että lapset on jo tehty ja

minullahan oli neljä ihanaa lapsukaista. 

Viides raskaus oli kuitenkin alkanut, mutta se päättyi valitettavasti siihen, että raskaus kehittyi väärässä paikassa ja minut jouduttiin leikkaamaan.

Asuimme siihen aikaan Indonesiassa, jossa en voinut luottaa sairaalahoidon tasoon ja jouduimme lentämään Singaporeen, jossa minut leikattiin päivystyksessä.

Muutimme sitten Thaimaahan

ja

 kuin ihmeen kaupalla meille avautui mahdollisuus

adoptioon siellä asuessamme ja puolitoista vuotta odotimme 

tätä ihanaa ihmettä,

rakasta pientä tyttöämme. Sitä ennen oli adoptiokeskukseen toimitettu todistuksia, dokumenttejä isot kasat.

Matilda oli vähän yli vuoden vanha tullessaan lapseksemme ja niin pieni, että mahtui vauvojen potkupukuun, vaikkakin osasi jo kävellä.

Nyt kesä on ollut ihana ja meillä on keskenämme jo

selkeästi sellaisia naisten juttuja...

Tänään olen nuuhkinut, sekä halannut...

huomenna aamulla vien aarteeni lentokentälle ja Varsovassa Matildan pappa, mieheni, on vastassa ja ''pikkuisemme''

aloittaa maanantaina koulun, lukion toisen luokan,

IB:n ensimmäisen vuoden

ja

minä jään tänne tyttäreni tyhjän huoneen ääreen.

Viikkoon en siis aio avata huoneen ovea,

en voi...

ikävä, ikävä, ikävä...

XX Päivi