''Juhannus on meillä herttainen,
kirkas taivas on sininen...
Metsiköstä kielot kannettiin,
sinikukat huoneisiin...
Kalliolle kokko kohoaa,
kunhan yö nyt ennättää...
räiskytellen kokko palavi,
kesäyöhön sammuvi.''
Juhannus ei ole ollut minulle mitenkään erityinen juhla aikoinaan.
Nuorena en ollut innostunut juhannusfestareista, enkä telttailustakaan.
Vietin yhden juhannuksen ystävien kanssa saaressa telttaillen sateessa ja kylmässä säässä ja vannoin, että se telttaretki jää viimeisekseni ja jäikin. Hui, muistan vieläkin, kuinka istuimme surkeina ja vaatteet märkinä vuotavassa teltassa ja manasimme ilmojen haltioita.
Olen nuoruudessani viettänyt myös yhden juhannuksen festarihumussa nukkuen autossa ja sekin kokemus on jäänyt mieleen jotenkin ikävänä.
Leirintäalueella oli aikamoinen mekkala, eikä nukkumisestä tullut mitään, itselläni oli vuosisadan heinänuha ja nenä vuoti kuin olisi hanan avannut. Kuljin vessapaperirulla mukana ja lopulta vessapaperista tehdyt tamponit sieraimissa.
Kesäyön taika oli kaukana :-)).
Kun omat lapset olivat pieniä, vietin juhannuksen usein heidän kanssaan
kaupungissa ilman sen kummempia juhannusrituaaleja,
koska mieheni aloitti tavallisesti loman vasta heinäkuussa ja oli kaukana toisella puolella maapalloa. Välillä sitä istuttiin korvakipuisen lapsen kanssa terveysasemalla juhannusaattona jne.
Silloinkin taika oli jossakin muualla.
Nyt viime vuosina juhannuksen taika ja tunnelma on jälleen alkanut löytymään, kiitos tyttäreni ja hänen perheensä.
Kokoonnumme yhteen pienemmällä porukalla ja mukana on aina oma enoni, meidän perheestä enää nuorimmainen lapsemme, sekä tyttäremme perhe. Kolme poikaamme viettävät yleensä juhlansa ''poikamiesten'' tapaan, vanhin useimmiten työn parissa.
Haaveilen siitä, että jonakin kesänä olemme kaikki yhdessä; lapsemme ja heidän valittunsa ja silloin lauletaan ja kunnolla, sekä karkeloidaan juhannuskoivujen ympäröimänä.
Tietysti ilmoilla on kesäyön juhlassa suuri merkitys,
mutta kyllä sen voi viettää toppatakissakin, kun oikein haluaa :-))
Katsoessani muutamia edellisvuoden juhannuskuvia, tunnen sen ihanan fiiliksen mikä silloin oli, tässä muutama vanhempi kuva ja tunnelma...
kyllä se taikakin on siellä ja vahvasti.
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!!!
XX Päivi
Kuules rouva Crocs, olette olleet sisukkaita, jos ulkona istuitte syömässä :)
VastaaPoistaTäällä kirkastui vasta iltamyöhään ja silloin me painuttiin vällyjen kanssa hyttysten syötäviksi.
Nyt paistaa ja taidan lähteä pihalle päiväkahville.
Perfect party, Paivi!
VastaaPoistaNice summer♥
Have a nice summer to you too.
VastaaPoistaYou make really fine pictures.
Ihanoita fiiliksiä...Eläköön toppatakkijuhannukset armaitten kera :)
VastaaPoistaHämeenlinnan seutuvilla ei tarvinnut toppatakkia juhannuksena. Juhannuskokolla tuli laulaa loilotettua haikeita lauluja. Kauniita kuvia olet laittanut. Jee, on hyppykuvakin taas!
VastaaPoistaVoi miten upeissa tunnelmissa ja maisemissa pääsitte viettämään juhannusta!
VastaaPoistaValoisaa viikkoa teille :)
Ihastuttavat tunnelmathan teillä on olleet, viileistä säistä huolimatta.
VastaaPoistaMeillä oli loppujen lopuksi ihan tuuria säiden kanssa. Joka päivä taisi sataa kerran, mutta ei niin, että olisi häirinnyt. Olimme riittävästi ulkona ja onneksi anoppilassa on runsaasti sisälläkin tilaa, niin ettei 12 hengen joukko joutunut kompuroimaan toisiinsa.
Kauniita kuvia ja ihana tunnelma :)
VastaaPoistaIhania ja tunnelmallisia kuvia :)
VastaaPoistaMukavia toppatakkikuvia :)). Meitä tällä kertaa saderintamat väistelivät. Ulkona tarkeni olla jopa t-paidassa juhannuspäivänä saimme nauttia jopa lämpimästä kesäpäivästä. Tänään tuleekin vettä kaatamalla :((. Mukavaa viikkkoa ja kevyttä mieltä./t. Helena
VastaaPoistaOnpa teillä ollut herkkuja. Tulinkin tänne blogiisi ja jäin uudeksi lukijaksi. Niin ihania kuvia ja tekstejä että! Tervetuloa vierailulle omaan blogiini.
VastaaPoistaHei kaikille ja kiitos kommenteistanne, on kiva saada niitä!!
VastaaPoistaXX Päivi