lauantai 9. elokuuta 2014

REGARDS FROM AMSTERDAM














TERVEISET AMSTERDAMISTA, pikaiset sellaiset. Käväisin lempikaupungissani hakemassa inspiraatiota putiikkiini, kotiin, elämään yleensä. Amsterdam on rento ja mielestäni vähän epätodellinenkin kaupunki siinä mielessä, että se on niin erilainen kuin muut Euroopan kaupungit. Arkkitehtuuri on kaunista ja vanha on säilytetty niin, että se nivoutuu nykypäivään upeasti. Esteettisesti kanavanreunustalot ovat jo sinällään sellaista katsottavaa, ettei tarvitsisi mennä sisään yhteenkään sisustus-tai lifestylemyymälään, koska talot itsessään ovat  visuaalisesti vallan viehättäviä. 
Kaupunki on täynnä herkullisia eko-puoteja, herkkumyymälöitä, konditorio-liikkeitä, lifestylemyymälöitä jne jne. Paikalliset ovat ystävällisiä ja avuliaita. Minä voisin asua tässä kaupungissa, ihan totta...ehkäpä olenkin ollut hollantilainen entisessä elämässäni :-))...
Tasan vuosi sitten olimme lasten kanssa tässä suloisessa kaupungissa, taidan alkaakin käymään Amsterdamissa vuosittain :-))

Monet, monet kiitokset kaikista rohkaisevista ja mukavista kommenteistanne. Kommenttienne kautta mietin paljon mitä kirjoittaa ja mitä ei, mutta tämä tyylini jutustella asioista avoimesti on sitä minua, enkä voi tyyliäni muuttaa eli kun sanon, että jokin on haikeaa, se todella on sitä. Ymmärrän kyllä, että joku, joka on juuri esimerkiksi puolisonsa menettänyt, miettii, että kyllä on pienet huolet, jos mies mies ja lapsi asuvat eri maassa ja eri arjessa...varmasti huoleni ovat silloin pieniä jos vertaa asioita suoraan toisiinsa, mutta mistä silloin voin kirjoittaa, aina jollakin on suurempi suru elämässä, eikö vain? 

Surut, huolet, ahdistus ja mielipaha eivät olekkaan verrattavissa, koska me ihmiset koemme asiat niin eri tavalla. Jollekin oman koiran kuolema on surullinen, mutta väistämätön tosiasia, elämä nyt vain on sellaista, toiselle oman koiran kuolema on niin suuri suru, että siitä on vaikea päästä yli jne. Asiat, joita tapahtuu elämässä, ovat AINA ainutlaatuisia juuri sille henkilölle, jolle ne tapahtuvat, eikä niitä  koskaan pidä vähätellä tai mitätöidä, vaikka ne ehkä meistä tuntuvat vähäpätöisiltä, koska asianomaiselle ne voivat olla  suuri ja kipeäkin asia.
Kun aikaisemmin työskentelin terapiatyöntekijänä ja tapasin ihmisiä, joille oli sattunut ikäviä asioita, kuten avioeroja, läheisen kuolemia, irtisanomisia, pettämistä parisuhteessa, onnettomuuksia, sairastumisia, en koskaan ajatellut, että onpa tällä ihmisellä pieni suru verrattuna edelliseen asiakkaaseen. Se miten ihmiset kokevat tapahtumat on hyvin subjektiivista.

Lisäksi, en alkuunkaan kirjoita tänne kaikkea mitä minulle tapahtuu tai on tapahtunut, mutta voin kertoa, että kyllä niitä ikäviä asioita, surua ja menetyksiä riittää minunkin elämässäni. En kuitenkaan koe, että tämä on se foorumi, jossa kirjoittaisin kaikesta ikävästä. Pyrin kirjaamaan tänne asioita rehellisesti, mutten hirveän syvällisesti, jos ymmärrätte mitä tarkoitan ja olen tietysti pahoillani kaikkien niiden puolesta, joilla esim. juuri nyt on suruika syystä tai toisesta. 
Toivoisin voivani jakaa positiivisia asioita kuitenkaan unohtamatta niitä pieniä arjen vastoinkäymisiä. Positiviisuus ja iloinen mieli, sekä ystävällisyys ovat minulle tärkeitä ja yritän pitää ne mielessä arjen harmaudessakin.

Oletteko huomanneet, että lukijaksi kirjautumisessa olisi ongelmia? Näyttäisi siltä, että kirjautuminen lukijaksi on ollut jäissä.

Suurkiitos vielä teille kaikille, jotka käytte täällä ja oikein ihanaa viikoloppua!
XX
Päivi

38 kommenttia:

  1. Tuossa olet kyllä niin oikeassa, että jokaisen suru tai vastoinkäyminen on ainutlaatuinen ja sattuu juuri silloin sen kokijaan. Kyllä meillä on oikeus tuntea - ja sanoa kokevamme haikeutta ja suruakin. Ja tykkään siitä, että vaikka täällä blogistaniassa ollaan positiivisia ja yritetään levittää hyvää olo ja kauneutta, myös uskalletaan sanoa välillä, että eihän se ihan näin idyllistä tämä elämä ole. Siitä että tytär ja puoliso asuvat toisessa maassa, saa tuntea haikeutta - minä itsikin silmät päästäni!
    Tsemppiä - ja kiva, että pääsit reissaamaan ihanaan Amsterdamiin♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä varmasti täälläkin itketään vielä monta kertaa ikävästä... :-(
      XX

      Poista
  2. Älä vaan muuta kirjoitustyyliäsi. Kiva poiketa blogissasi lukemassa tapahtumat ja katsoa ihanat kuvat.
    Hyvää jatkoa!

    VastaaPoista
  3. Sinulla on mukava tyyli jutustella ja sitä on mielenkiintoista lukea. Olen edellisten kanssa samoilla linjoilla, ettei voi kilpailla siitä kenen suru olisi suurin ja sen mukaan saisi vain surra. Joskus ihmisillä tuppaa tuo katkeruus kuultamaan pahasti läp,i mikäli läheinen on menehtynyt ja jotenkin sitä kai pitää ymmärtääkin. Mutta sure rauhassa sitä minkä koet aiheelliseksi ja iloitse sitten kun iloa on ja toivottavasti sitä on enemmän kuin surua. Tuo taitaa olla mottoni.

    VastaaPoista
  4. Ihanaa Päivi kun kirjoitat tänne ajatuksiasi ym. OLET AITO JA IHANA IHMINEN! Onneksi olen saanut tutustua sinuun ja ihanaan perheeseesi <3
    En malta odottaa että putiikkisi aukeaa :)
    halauksin.Sanna

    VastaaPoista
  5. Amsterdam ON ihana, vaikka hollantilainen mieheni aina narisee että siellä on liikaa turisteja/ihmisiä kaduilla eikä meinaa sekaan mahtua ;-) Mutta aina sieltä löytää myös niitä rauhallisempia katuja!

    Rakkaista erossa oleminen on aina rankkaa. Ja toki aina löytyy joku jonka asiat on vielä huonommin/surullisemmin, mutta kyseessä ei ole kilpailu. Hyvin kirjoitit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko miehesi hollantilainen, wow...olen Hollanti-fani!!!!!
      Kiitos kommentistasi!
      XX

      Poista
  6. Kauniisti kirjoitat ja totta on ettei koskaan pitäisi väheksyä toisen surun aiheita. Me tulemme kaikki eri lähtökohdista ja toinen kestää surujakin eri tavalla kuin toinen. Itselleni ikuinen suremisen aihe on se, että meidän perhe on myös hajallaan. Nyt tosin nuorempi tyttö on perheineen meitä lähellä, mutta vanhempi perheineen sitä vastoin tuhannen kilometrin päässä. Kun asuimme Turussa, me vanhemmat, silloin olivat molemmat aika kaukana. Nyt kun asumme täällä Ahvenanmaalla on taas meillä vanhemmilla ikuinen kaipuu juurillemme, eli Turkuun. Tsemppiä, sekä sinulle, että meille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa mukava kuulla teidän elämäntilanteestanne, tiedän kaipauksen tunteen, kun olen itse myös asunut kaukana aikuisista lapsistani...kaikkea hyvää sinne :-))
      XX

      Poista
  7. Olen samaa mieltä edellisten kommentoijien kanssa. Kirjoitit kauniisti ja avoimesta. Surun jokainen kokee omalla tavallaan eikä sen määrällä voi kilpailla.Jokaisella meillä on oma polkumme kuljettavana iloineen ja suruineen. Joskus on hyvä päästä irti kaikesta, se vanha sanonta "pitää mennä kauas,että näkee lähelle" pitää paikkansa. Kauniita kuvia olit taas iloksemme ottanut sinulla on taito hyppysissä! Oikein mukavaa viikonloppua. / t. Helena :))

    VastaaPoista
  8. Päivi, postauksesi ovat päivän piristys! Jatka samaan ihanaan tyyliin, niin iloineen, kuin suruineen. Sitähän se elämä on, näiden sekoitusta.

    - Sirpa :)

    VastaaPoista
  9. Ihana Amsterdam!! Päätimme juuri, että muutamme tuollaiseen asuntoveneeseen tuonne! Kyllä! <3

    Ja se mitä kirjoitit, niin fiksusti tänne on ihan totta. Blogissa, tai ainakin tämän tyylisissä on tarkoitus jakaa niitä iloisia asioita. Suru valitettavasti kuuluu kaikkien elämään ja suruja on niin monenlaisia. Vaikka ne kaikki tuntuisivatkin niin vääriltä...

    Jos arjesta löytää ilon niin iloja riittä jokapäivälle <3

    HALIT!! <3 <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, ha ha, älä muuta nyt pois Suomesta, kun juuri palasin tänne, ollaan sitten taas eri maissa :-))
      Halit!!
      XX

      Poista
  10. Olen niiiiin iloinen että olen löytänyt blogisi sillä on kiva lukea normaalista arjesta iloineen ja suruineen. Saa myöskin hauskuutta tai toisaalta lohtua oman elämän tilanteisiin. Osalla meillä suomalaisilla on sellainen tyyli että oman elämän ilo ja/tai suru pitäisi olla suurempi kuin toisen vaikka tosiaankin jokaisen elämä on ainutlaatuista juuri sille kyseiselle ihmiselle. Blogissasi nautin ennen kaikkea kuvistasi joiden kautta pääsen tutustumaan kaikkeen ihanaan. Ihanaa, aurinkoista syksyä ja uuden alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monet kiitokset kommentistasi ja mukavaa, että löysit tänne!
      XX

      Poista
  11. Jatka vaan samaan malliin. Kirjoitat niin mukavasti ja "maanläheisesti" asioista, kiva on aina piipahtaa blogissasi. Mukavaa syksyä sinulle !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Eliza! Mukavaa loppukesää ja syksyn alkua myös sinne!
      XX

      Poista
  12. Ihania paikkoja olet taas bongannut kuviisi :)
    Ja viisaita ajatuksia kirjoitit surusta. Niin totta!
    Jokainen kokee surut ja murheet eri tavoin. Ja pääsevät niistä yli
    jokainen tavallaan. Ajattelen näin; ei kannata kadehtia ketään koska
    ei voi tietää hänen murheitaan ja mitä hän sisällään kantaa.

    lämpimin terveisin Kirsi

    VastaaPoista
  13. Kirjoitat hienosti ihmisten kokemuksista. Ne ovat todellakin hyvin subjektiivisia ja niitä ei pidä vähätellä eikä vertailla. Eikä kenenkään elämä ole niin huoletonta kuin luulisit, elämään kuuluu myös vastoinkäymisiä. Valitettavasti ne monesti tulevat vielä ryppäinä, monta peräkkäin. Kukin selviää niistä tavallaan ja ajallaan. Jatka vain samaan malliin blogiasi, me tarvitsemme iloisia, positiivisia ja kauniita ajatuksia ja kuvia elämäämme. Hyvää viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikähän siinä onkin, että yleensä huonot asiat tosiaan tahtovat kasaantua... :-))
      XX

      Poista
  14. so very well written , Paivi !!! Amsterdam...Holland.... one of my favorite places. My husband and I spend our honeymoon in Holland, camping , believe or not , on this day ( 11th of Aug. ) 41 years ago !!! Hard to believe , but there it is :)
    Have a good week and never change your writing
    Hugs Ellen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wonderful to hear that you had your honeymoon in Holland, camping and 41 years ago, great!!!!!!
      XX

      Poista
  15. Sellastahan tämä elämä on, välillä iloja ja toisinaan sitten suruja. Ihana on katsella kauniita kuviasi ja odotella uuden kotinne valmistumista. Ei oikein voi verrata omaa elämää toisten, eikä elämänkokemuksiaan koska me ihmiset ajatellaan ja tunnetaan asiat omalla tavallamme. Minulla on suurta murhetta tällä hetkellä omassa elämässäni, mutta ei tulisi mieleenkään aliarvioida jonkun muun tuntemuksia, näin se vaan menee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuinka surullista kuulla suuresta murheestasi, toivon sinulle voimia sinne.
      XX

      Poista
  16. Hi Paivi, so nice to hear that you love Amsterdam, also my favorite Dutch city (besides Maastricht, you would love this too). Lovely pictures, nice blog! Regards, Lily from Holland

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hi Lily, thank you so much for your comment. Yes, I love Holland, Amsterdam and I love the Dutch, they are so kind people.
      XX

      Poista
  17. Olen jo aikoja sitten lopettanut ns, hyvänmielen blogien seuraamisen. Tässä blogissa on hyvää se, että esillä on monenlaista elämää, aurinkoa ja välillä myös pilvistä. Se saa minut vierailemaan täällä. Täytyy myös muistaa, että oman "vieläkin pahemman surun" esille tuominen ei aina välttämättä ole toisen surun vähättelyä, vaan se voi ola tarkoitettu myös lohdutukseksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja todella monet kiitokset kommentistasi, olet oikeassa tuossa viimeisessä lauseessasi, se voi juurikin olla näin :-))
      XX

      Poista
  18. Hei Päivi! Olen aina sanonut, että tuollainen laivakoti pitäisi joskus kokea. Ne on vaan niiiin ihania ja houkuttelevia ;)
    Elämä on yhtä aaltoliikettä. Välillä iloja ja onnea ja välillä taas täysin päinvastaista. Jatka sinä vaan rehellisellä ja vilpittömällä linjalla :)

    VastaaPoista
  19. Beautiful trip, beautiful pics. Thank you for share.
    Have a nice day!
    Kasia

    VastaaPoista
  20. Ihanaa tekstiä....suru on ainutlaatuinen ja niin henkilökohtainen jokainen tuntee surun omalla tavallaan! Itse olen surullinen kun tyttäreni asuu toisella puolella maapalloa mutta toisaalta iloinen hän elää unelmaansa! Matkustan häntä tapaamaan maaliskuussa! Tsemppiä Päivi!

    VastaaPoista
  21. Wow, what a beautiful city - I love the buildings:)
    All the best:)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...