GIVEAWAY
Arvonta on nyt suoritettu ja huivien voittajat on arvottu;
ONNEA VOITTAJILLE
Pieni Lintu (12. kommentti)
Pieni Lintu (12. kommentti)
ja
Hanna * (61.kommentti) ...kirjoittaa: ''Tämäkin huivien suurkuluttaja ...''
Laitattehan minulle sähköpostitse (plemstrom@gmail.com) osoitetietonne,
niin viikon alussa täältä lähtee pienet postipaketit teille.
MONET, MONET KIITOKSET kaikille teille ja osallistujamäärä suorastaan yllätti minut, kiitos!
(Kunpa olisinkin voinut laittaa voiton teille kaikille.)
(Kunpa olisinkin voinut laittaa voiton teille kaikille.)
Sitten varsinaiseen ''päivityspläjäykseen''.
Keskiviikkoiltana juhlimme ystäväni Malgosian nimitystä Suomen kunniakonsuliksi. Paikalla oli myös
arvovaltaisia vieraita Suomesta, kuten maa-ja metsätalousministeri, suurlähettiläs jne. Tilaisuus oli virallinen, joten en siellä ehtinyt paljoakaan ystävättäreni kanssa juttelemaan. Seuraavana päivänä
sitten lähdimmekin yhdessä maaseudulle, josta ensimmäiset kuvat ovat. Minuahan on aina jotenkin viehättäneet erilaiset talot ja varsinkin sellaiset pienet ja vähän nuhjuiset. Puolan maaseutu kylpi auringonvalossa ja Malgosia pysäytti aina kiltisti autonsa kun aloin hihkua nähdessäni vanhan navetan tai ladon ja ihmetteli kovasti makuani rakennusten suhteen. :-))
Käväisimme myös kauniilla hautausmaalla (kaikki hautausmaat ovat todella upeita täällä).
Sitten tietysti vierailimme parissa keramiikkatehtaassa/-pajassa, nimenomaan niissä, josta minulle on nyt tulossa tavaraa ja jossa olen aikaisemminkin vieraillut.
Matka takaisin Wroclawiin venyi, sillä matkalla ystäväni luokse (jossa miehemme jo odottivat meitä) oli sattunut ikävä liikenneonnettomuus ja juutuimme kaikkien rekkojen keskelle kahdeksi ja puoleksi tunniksi autoon pimeän keskelle.Hälytysajoneuvot kulkivat autorivistöjen keskellä vinhaa vauhtia. Malgosialla oli onneksi läppäri ja Ipad mukana, joten surfailimme netissä. Kova tarve olisi ollut päästä vessaan, mutta siinä ympärillämme rekat laittoivat vähän väliä valonheittimet päälle, joten ei ollut mitään asiaa kyykkimään moottoritielle. Lopulta olimme täysin nauruhysterian vallassa ja ulvoimme naurusta ja sepittelimme toisillemme kaikenlaisia tarinoita.
Tuntui kuitenkin pahalta niiden puolesta, jotka onnettomuuteen olivat joutuneet ja toivonkin, että he selvisivät rytäkästä hengissä ja voivat olosuhteisiin nähden ok.
Perjantaina sitten lähdimme mieheni kanssa ajamaan kohti kaupunkia nimeltä Czestochowa, jossa menin mukaan mieheni ''työkeikalle''. Kyseessä oli hyväntekeväisyyslahjoitus, jonka suojelijana ja toimeenpanijana mieheni toimi työnsä puolesta. Kyseessä oli eräänlainen juoksutapahtuma ja voitto/rahapalkinto lahjoitettiin kehitysvammaisille heidän toimintansa tukemiseksi.
Tämän jälkeen kipusimme yhdessä kaunille ''Hiljaiselle kukkulalle'', jossa on upea luostari ja mm. kirkko 1300-luvulta. Kirkkosalit olivat suuria ja kahdessa vierekkäisessä kirkkosalissa pidettiin yhtäaikaa Jumalanpalvelusta. Päätteeksi kävimme syömässä viehättävässä ravintolassa ja huruttelimme sitten kolmisen tuntia takaisin kotiin Varsovaan.
Toivottavasti viihdyitte kuvien ääressä.
Oikein aurinkoista ja ihanaa viikonloppua!
XX Päivi
