XMAS

Hei,

Toivottavasti, ette ole siellä aivan joulustressin kourissa, vaan

olette ehtineet nauttia joulun valmistelusta.

Itselläni onkin yllättäen jäänyt monta hommaa hoidettavaksi vielä aatonaatolle,

vaikka yritinkin kovasti saada kaikki ajoissa hallintaan...

Siinähän se onkin, tuo sana ''hallintaan'',

aika kamala sana ja sen tarkoitus on vielä kamalampi, 

entä sitten

vaikka kaikki ei olisikaan hallinnassa, vaan kaikki olisi pikemminkin hallitsematonta.

Uskon, että siitäkin tulisi lopulta ihan hyvä joulu, 

Miltä kuulostaisi:

''Keitetäänpä riisipuuro...ai että, unohdin ne riisit...''

tai ''Kuinkas se nyt näin kävikään, että yksi lapsista jäi vallan ilman joululahjoja''...

tai ''Onko tänään siis jouluaatto, luulin, että se olisi vasta huomenna''...

Kaikesta selvitään.

Riisit muuten unohtuivat tänään, mutta ehdin ne hakea vielä moneen otteeseen

ja kaikille lapsille ei tosiaankaan ole yhtä paljon paketteja (lapset ovat jo isoja ja ymmärtävät, että joku saa viidet kalsarit, kun toinen saa yhden villapaidan),

muistan myöski (onnekseni), että jouluaatto on ylihuomenna, torstaina. (vai kuinka se nyt oli??) :-)

Joulupuumme (männyllä mennään nyt toista vuotta)on koristeltu

ja 19v. poikamme sanoi puun näyttävän ihan sairaalta, kun se on niin harva, johon vastasin, että se on nyt meidän traditiomme ja mänty on erilainen kuin kuusi.

Paketit on melkein paketoitu, kaupassa käyty ja laitoin lapset tänään siivoamaan sillä välin kun pesetin autoni ja ostin ruuat.

Oli ihana huomata, miten kolmen tiimi (kolme nuorinta) täällä kotona toimi ja siistiä syntyi.

Viime viikolla 25v.poikamme kotiutui Thaimaasta vuoden pituiselta opiskelu/elämysmatkaltaan ja Matilda lensi Varsovasta.

Kaksi vanhinta tulevat aattona luoksemme.

Miehenikin saapui illalla kotiin joulunviettoon <3.

Näissä edellä olevissa kuvissa ollaan vielä fiilistelemässä Helsingissä ystäväni kanssa.

Kiertelimme ja kävimme yhdessä syömässä, ilma oli kaunis ja kuulas.

Tämän reissun teimme viime vuonnakin ja silloin satoi vettä vaakatasossa, oli pimeää ja niin tuulista.

 Haluan toivottaa teille hyvin lämminhenkistä,

sekä rauhallista joulun aikaa ja hiukan taikaakin...

XX Päivi

JUST GETTING READY...

 Hei

Ensimmäiseksi haluan kiittä teitä todella ihanista ja koskettavistakin kommenteistanne,
nautin suunnattomasti niiden lukemisesta, kiitos, kiitos!!

No tämä nainen ajatteli, ettei joulun alla aleta riehumaan siivouksen kanssa. Mukavampi on köllötellä sohvalla, tanssia ''Last Christmas'' kappaleen tahtiin, sytyttää lyhdyt ja kynttilät, sekä napostella 

lapsilta (lue nuorisolta) salaa suklaakonvehteja.

Aaah ihanaa joulun odotusta...

Kuinka sitten kävikään, huusholli on täällä aivan ylösalaisin, 

piti tehdä pieni siivous, mutta päätinkin sitten vaihtaa maton olohuoneeseen, no saadakseni toisen maton autotallin piippuhyllyltä, oli ulkoa haettava pitkät tikkaat ja sitten kiipesin sinne ylös, ylös

(no onneksi en sentään pudonnut sieltä ylhäältä, sillä silloin olisi käynyt huonosti.)

Sitten mattojen vaihtoon.

Päätin myös hiukan siistiä Matildan huonetta noin pintapuolisesti, mutta eihän siitä mitään tullut, sillä lopulta olin vaihtanut järjestyksen, etsinyt autotallista puhtaan maton, pessyt vuodevaatteet patjansuojuksia myöten. 

Kunnon joulusiivoushaan tästä kehkeytyi ja kaikki paikat ovat nyt edelleen sekaisin, vaikka tarkoitus oli juuri päinvastainen.
Homma lähti siis täysin lapasesta, eikä loppua näy.

Matilda tulee kotiin loppuviikosta ja yksi pojista palaa vuoden Aasiassa olon jälkeen takaisin Suomeen ja haen hänet kentältä torstaina, onpa jännittävää.

Pian koolla on taas koko porukka,

mikä sen ihanampaa äidistä.

Mutta nyt imuri suorastaan huutaa tuossa vieressä, jotta pääsisi töihin, joten eiköhän mennä hommiin.

XX Päivi

I ALREADY HAVE EVERYTHING

 

Niin,

minullahan on jo kaikkea...

miksi pitääkin välillä marmattaa;

voi kun väsyttää, tympäisee, törpöt liikenteessä,

en jaksa, en tykkää jne.

Voisinko olla enemmän onnellinen, iloinen, kiitollinen...

kyllä voisin ja haluan.

Hyvä esimerkki on mm. tyttäreni Aino-Kaisa,

joka sanoi minulle haluavansa olla positiivinen ja

päätti alkaa positiiviseksi.

Hän soittaa minulle lähes päivittäin ja

aina ääni on iloinen,

vaikka törpöt ovat liikenteessä, vaikka sataa,

vaikka on harmaata, pimeää, märkää, väsyttää...

niin silti kuulen äänessä iloisuuden,

sen iloisuuden pienistä asioista,

jonkinlaisen odotuksen...

Siitä, että voi kävellä metsässä ja kerätä sieniä joulukuussa,

siitä, että on joku, jonka kanssa jakaa elämänsä,

joku jonka kanssa istahtaa illan hämärissä saunan lauteille,

joku, jonka kanssa katsoa lemppariohjelmaa televisiosta.

Työ, harrastukset...

click >>> (Kaunis Elämä)

Minäkin päätin ryhtyä positiiviseksi,

aamulla kun vettä tulee vaakaan ja yöunet ovat jääneet vähäisiksi,

päätän, etten anna sen häiritä,

en jukulauta.

Haluan avata oven sille vanhalle rouvalle ja toivottaa hyvää päivän jatkoa, joka portaissa kulki hitaasti edelläni ja

minä kiireisenä en päässyt ohi.

Minä en näytä tuimaa ilmettä puhumattakaan käsimerkeistä, vaikkakin joku vei juuri sen ainoan parkkiruudun ja vielä tunkemalla editseni.

Minullahan on jo kaikkea ja siitä voin jakaa muillekin.

Voin jakaa hyvää mieltä pienillä teoilla ja sanoilla, hymyllä.

Ryhdyn myös kiitolliseksi,

kiitolliseksi siitä, että minulla on koti, työ, josta pidän ja ihana perhe, ihan parhaat ystävät, sekä kivat lukijat (te siellä <3),sekä paljon kaikkea muutakin.

Pian tämä vuosi saatetaan loppuun ja 

päätetään aloittaa parempi.

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.

Ei tässä toki ole tarkoitus ryhtyä miksikään esimerkilliseksi

hyvyyden esikuvaksi,

kyllä välillä kun oikein sapettaa,

voi olla tärkeää sylkäistä se kitkeryys ulos,

mutta ei marmateta tyhjästä ja yritetään muistaa olla kohteliaita,

koetetaan unohtaa kateus, viha ja katkeruus,

minä ainakin lupaan yrittää.

XX
Päivi

P.S. Kauppa on muuten auki lauantain (11-15) lisäksi sunnuntainakin (12-15)

ja silloin joitakin tuotteita taas tarjouksessa

ja pientä tarjottavaakin tiskillä :-))

Oikein suloista ja jouluista

viikon jatkoa.

MY MONDAY...

Hei,

ihana, ihana päivä...minun maanantai.

Eilen, sunnuntaina sain sellaisen potkun takamuksiin, kun ystäväni ja kummityttöni tulivat viettämään kanssani televisioiltaa Linnanjuhlien äärellä.

Olen ollut laiska ja saamaton näissä kotiasioissa viime aikoina,

kaikki energia on suuntautunut kaupalle,

eikä kotiin ole oikein riittänyt paukkuja.

Sunnuntaina laitoin kuitenkin hihat heilumaan ennenkuin vieraani saapuivat ja

tänään maanantaina olikin vain pelkkää nautisskelua ja hienosäätöä.

Olen kuunnellut joulumusiikkia, poltellut kynttilöitä ja kävin ystävän tiluksilla hakemassa pienen joulunaluskuusen.

Jotenkin niin onnellinen olo.

Keikuin tikkailla ja viritin lumihiutaleviirit paikoilleen olohuoneeseen (aikamoisen tärkeä ilme ensimmäisessä kuvassa :-)).

Poikani tuli kotiin ja totesi, että onpa täällä siistiä ja jouluista...

ja siitähän tämä äiti riemastui.

Nyt aloin odottamaan joulua todenteolla,

en niinkään sen itsensä vuoksi,

vaan enemmänkin siksi, mitä tuo juhla tuo tullessaan.

Lapset tulevat joulun viettoon ja on vaikea saada koko porukkaa kokoon, muuta kuin jouluna tai suurempana merkkipäivänä.

Kuulen jo jalkojen kopseen oven takana, iloisen naurun ja puheen.

Syömme ensin aamupäivällä joulupuuron yhdessä ja vain hengailemme.

Sitten tietysti syödään pitkän kaavan mukaan päivällinen ja lauletaan joululauluja. 

Kun on kahvin aika, jaetaan lahjat ja 

lopuksi leikitään leikkejä tai pelataan lautapelejä :-))

Nautin jo siitäkin, kun näen sisarukset vaihtamassa kuulumisia.

Nyt on maltettava mieli vielä kolmisen viikkoa.

Suokaa anteeksi, että olohuoneesta on monta kuvaa,

mutta olen niin innoissani, enkä osannut rajata kuvien määrää.

Nuo lumihiutaleet katossa sain vakiasiakkaaltani (Kiitos!), pujotin niihin vain valkoisen pumpulilangan.

XX

Päivi 

INSPIRATION FROM LAST CHRISTMAS

Hei,

tuntuu kuin olisin juuri ottanut nämä kuvat,

mutta vuosihan siitä on vierähtänyt ja millä vauhdilla.

Mitä odotan joululta,

mikä on joulussa merkityksellistä?

Minulle, niinkuin niin monelle muullekin 

tärkeää on olla läheisten kanssa,

nauttia joulun rauhasta,

mutta sitä ennen täytyy vähän

venyä,

on lahjojen hankkimista,

ruokien valmistamista,

paketointia ja sensellaista.

Aika miellyttävää on kuitenkin itse

jouluntunnelmaan virittäytyminen,

pienillä asioilla saa jo paljon aikaiseksi.

Nyt se on ehkä jopa hiukan haasteellista,

sillä tuntuu kuin ulkona tuulisi 100m/sekunnissa,

vesi lentää vaakatasossa

ja on pimeää.

Yritetään silti.

Ihanaa viikonloppua,

sekä hyvää

Itsenäisyyspäivää.

XX Päivi

P.S. Kauppa auki lauantaina normaalisti 11-15

CHRISTMAS IN MY MIND

Hei,

edelliset valokuvat ovat viime vuodelta.

Kotimme remontin jälkeen ensimmäinen joulu

ja olin niin innoissani, että ihan puhkuin.

Taisin laitella joulua jo melko varhaisessa vaiheessa, koska minulla oli kaksi joulupuutakin;

pikkujoulu-joulupuu ensin ja

sitten se varsinainen joulupuu.

Puhun nyt joulupuusta, koska meillä ei ollut kuusta,

vaan mänty!

Kukkasetkin olin valinnut huolella joulupöytään,

mm. Syyreniä, valkoista pientä kellokukkaa ja oli siellä

valkoinen Hyasinttikin.

Valkoista ja herkkää... pieniä paperikoristeita puussa...

Luultavasti tämä joulu näyttää hyvinkin samanlaiselta,

huomaatte kyllä kun samantyyppistä kuvaa alkaa

pukkaamaan tänne blogin puolelle :-))

Ihanaista viikon jatkoa sinne.

Ai niin, nämä pikku-jakkarat eivät ole viime vuodelta, vaikka vanhoja ovatkin,

yli sata vuotta vanhoja puujakkaroita sisustukseen tuli tänään kaupalle ja onhan kupalla tietysti paljon muutakin :-))

XX Päivi