perjantai 27. marraskuuta 2015

LOHDUNKANTAJA








LOHDUNKANTAJA
on hyväntekeväisyyskorusarja.
Kyseessä ovat ne tärkeimmät:
LAPSET.
Suunnittelijoina ihanat naiset ja äidit;
Katja Snäll, sekä
Piia Hoffsten.
Lohdunkantaja korut on suunniteltu
Uuden Lastensairaalan hyväksi.
Koruissa näkyvät sairaalan koordinaatit ja 
ne on yksilöity omilla numeroillaan.
Ostaessasi korun (98€-110€), tuotto menee lastensairaalalle ja 
lähettämällä numeron, sekä yhteystietosi info-osoitteeseen liityt
Lohdunkantajien ketjuun.
Koruja on saatavilla Timanttiset-liikkeistä 
ympäri Suomen.

Itse viiden lapsen äitinä näen asian tärkeyden ja minusta 
tämä on ihana tapa liittyä Lohdunkantajiin
ja olla näin osa Uuden Lastensairaalan tarinaa.
Omista lapsistani neljä viidestä on ollut aikoinaan vauvoina hoidossa sairaalan valvontayksikössä, joku lyhyen aikaa ja joku hiukan pidemmän ajan, joten tiedän miten tärkeää on saada lapselle se kaikkein paras hoito,
sillä näissä pienissä ihmisissähän se meidän tulevaisuuteemme on. 

Lue lisää täältä

XX Päivi

P.S. Hiukan arkisempaan asiaan tässä lopussa. Muistutan, että monday TO sunday HOME-kauppa on auki nyt myös sunnuntaina 12-15
La ja su syksyn loput vaatteet myydään nyt puoleen hintaan,
tule hakemaan pehmeät paketit pukinkonttiin.

tiistai 24. marraskuuta 2015

WHERE IS THE SPIRIT OF CHRISTMAS










Istuin ja odotin, että tuntuisi joululta...
ei tuntunut.
Aurinko puski sisään ikkunoista ja oli villi tunne, kuin olisi
kevät.

Päätin siivota ja aloin imuroimaan, pesin lattiat, kuurasin kylpyhuoneen, menin ostamaan kukkia...
ja mitä kukkia,
no keväisiä tietenkin:
valkoisia Helmililjoja ja valkoisia Narsisseja.

Koristelin oksat pienin valkoisin paperikoristein;
kuusia, palloja, tähtiä, hiutaleita.

Ja miten ihanasti keväiset kaunokaiset sopivatkaan yhteen havujen, sekä oksien kanssa.

Asettelin vielä pöydille paperikuuset ja 
sytytin kynttilät, koska oli alkanut hämärtämään.

Nyt tuntuu jo ehkä pikkuisen joululta...

Ihanaa viikon jatkoa.

XX Päivi

P.S. Koristeita nyt myöskin kaupalla <3

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

I THOUGHT I HAVE FORGOTTEN...












 Hei

''Ja jonkun kauan sitten unohtuneen tunsin liikkuttavan minua,
kun olohuoneen sohvaan juutuin katselemaan noita kuvia...''

Jäin katselemaan kuvia vuosien takaa, en suinkaan sohvalle, vaan yläkertaamme Matildan huoneeseen.

Muistan kuinka asuessamme Thaimaassa saatoimme lähteä ajamaan lasten kanssa sunnuntaisin kohti läheistä kaupunkia. Soitimme Mamban cd:tä täysillä koti-ikävän kourissa ja lauloimme mukana. 
Axel pienenä poikana mietti mistä Noita-kuvista (...juutuin katselemaan noita kuvia) oli kysymys ja oliko kyseessä pääsiäisnoidat vai jotkut muut :-))

Tuli mieleen kaikki automatkat Kaakkois-Aasiassa asuessamme, kun ajoimme pitkiäkin matkoja esim. rantalomille ja
kuinka takapenkillä ei toisen varhaisteini-ikäisen jalka saanut koskettaakaan vieressä istuvan toisen samanlaisen jalkaa, tai muuten nousi mekkala... :-))

Tai kuinka automatkoilla leikimme kirjainleikkiä lasten ollessa pieniä siten, että tietyllä kirjaimella alkavia eläimiä piti kunkin vuorollaan luetella.
Muistan aina, kun Aino-Kaisa antoi vinkkejä K-kirjaimella alkavasta eläimestä: ''Pitkä, karvaton, kiemurtelee''... ja reipas pikkuveli siihen kirkkaalla äänellä antoi vastaukseksi: ''Piikkisika''. 
Tämä on meillä vieläkin sellainen lentävä lause ja nyt 25-vuotias pikku-veli on kuullut kyseisen ''piikkisika'' jutun kymmeniä kertoja...

Monia hauskoja juttuja tuli mieleen ja kuvia katsoessani
muistan tarkkaan missä ne on otettu ja miksi juuri silloin olemme asettuneet kuvattavaksi...
(Vuosien saatossa on moni asia muuttunut, niinkuin nyt hiusten väri, olin tumma ja tu...ja tunteellinen, kunnes melko nuorena hiukseni harmaantuivat ja minusta tulikin sitten blondi ja 
blondina on ollutkin oikein hauskaa :-))

Oikein hyvää alkavaa viikkoa
XX Päivi

tiistai 17. marraskuuta 2015

THINGS THAT YOU SHOULD NOT KNOW








Hei,

kaikillahan meillä on ne pikku-salaisuutemme; jotkut tavat, rituaalit, lempiasut jne. joita emme ole valmiita paljastamaan tuosta vain.
Minullakin on niitä, vieläpä useampi.

Olin eilen kauneushoitolassa (siitä kerron vielä myöhemmin lisää)
ja kasvohoidon  päätteeksi ihana kosmetologi Venla kysyi minulta josko hän saisi samalla nyppiä kulmakarvani ja tietenkin se minulle sopi, vieläpä erinomaisesti,
nimittäin en ole nyppinyt kulmakarvojani ties milloin. Tiedän, että nyt jotkut lukijat siellä kauhistuvat ja kyllähän niitä yksittäisiä karvoja lähtee rivistöstä omille teilleen, en voi sitä kieltää,
mutta on suotuisaa, kun en oikein näe lähelle kovinkaan hyvin ilman silmälaseja :-))

Käytän kotona myös ns. mummotakkia. Se on mielestäni ihana. Kevyesti topattu kaksipuoleinen kotinuttu, jota mieheni ja lapseni kutsuvat ''mummotakiksi''. En kylläkään välitä mitä he sanovat, sillä rakastan tätä nuttuani, joskin joskus se käy liiankin kuumaksi ja on kuin olisi toppatakki päällä sisällä...

Himoitsen kahvia ja kanelikorppuja...
nimittäin silloin kun voin kastaa korpun kahvissa...
sekin kuulemma on mummomaista, niin kai sitten, mutta teen sitä siitä huolimatta, mutta vain kotona oman perheen läsnäollessa. :-))

Muistakaa myös, että naisen on aina hyvä pukeutua kauniisiin ja ehjiin alusvaatteisiin ja varsinkin ehjiin, sillä koskaan ei tiedä milloin joutuu vieraiden eteen alusvaatteisillaan, tarkoitan nyt vaikka sitä, että kaatuu polkupyörällä ja joutuu paikattavaksi.
Minulla oli sellaista ihottuman tapaista selässäni ja menin sitä sitten näyttämään ihotautilääkärille ja hetken sitä katsottuaan, lääkäri tiedustelikin, onko minulla muualla vartalossa jotakin vastaavaa ja pyysi minua riisumaan farkkuni,
voi taivas, minulla oli lempikalsarini jalassa ja niihin oli tullut reikä saumakohtaan, voi sitä häpeää,
kiireesti totesin, että jalat ovat ihan ok ja kiskoin pitkät housuni takaisin ylös.

Onhan niitä tapoja muitakin, vaikka ja kuinka,
mutta ei se mitään, mummo tai ei, niin nytkin istun tämä suloinen kotinuttu päälläni.

Oikein ihanaa viikon jatkoa!!

XX Päivi

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

SPENDING QUALITY TIME











Hei,

tyttäreni tuli Kotkasta viettämään kanssani viikonloppua.
Minullehan nämä päivät ovat aina niitä odotetuimpia, on ihanaa viettää yhdessä ns. ''tyttöjen aikaa''. Olimme ensin kaupalla lauantaina, haimme illansuussa Thaimaalaista ruokaa, sunnuntaina askartelimme joulukoristeita ja kuljimme metsässä...olin onnellinen. Naurettiin, laulettiin ja nukuttiin siskonpedissä. ''Pikkuvelikin'' (kohta 20v.) oli osan aikaa mukana.
Onhan se haikeaa kun tyttären kanssa asumme eri kaupungeissa ja välissämme on 150km tai se kun nuorimmainen käy kouluaan loppuun toisessa maassa ja tapaamme kerran kuukaudessa. Yksi lapsistani on ollut kaukana Aasiassa ja tulee opiskelumatkaltaan takaisin kotiin lähes vuoden jälkeen...

Lapset ovat aina olleet ihana rikkaus ja nyt kun he ovat isoja, on upeaa viettää erilailla aikaa heidän kanssaan; hassutella tai puhua järkeviä, välillä kuunnella ja miettiä miten viisaita heistä on tullut. 

Joulu on minulle erityisen arvokasta aikaa jo senkin takia, että saan kaikki lapseni saman katon alle ja voimme nauttia toistemme seurasta. Voi sitä äänten runsautta...

Minua suosii onni oikein roppakaupalla, kun miehenikin saapui tänään Varsovasta pariksi yöksi kotiin.
Nautitaan pienistä asioista, vaikka maailmassa tapahtuu kauheita ja koetetaan pitää lippu korkealla kaikesta huolimatta.

Ihanaa alkavaa viikkoa sinne!!

XX Päivi

perjantai 13. marraskuuta 2015

THE MARKET / Le Marche'








 Hei,

kävin Hietsun hallilla Le Marche kahvila/ruokalassa.
Kotoisaa, välitöntä ja hyvää ruokaa.
Voit tilata salaattia, keittoa jne.
Sain tietty maistella erilaisia Popol-delituotteita
ja nyt on sovittu, että otan niitä myös valikoidusti myyntiin kauppaani, jipjei!!!! Siis ennen joulua vielä :-))
Mielettömän ihanat herkkulahjat itselle tai toiselle.
Viime lauantain jälkeen olen saanut hyvää ja herkullista palautetta
asiakkailtani, tuotteitahan oli viikko sitten kaupallani myynnissä.
Ajatelkaapa vaikka artisokka-levitettä maalaisleivän päälle, nam.

Tuoteperheeseen kuuluu paljon, paljon erilaisia tuotteita.

Nyt kun on menty ohi syyskuun, läpi repalaisen lokakuun
ja kohta tämä marraskuukin on kaluttu, niin pääsemme siirtymään joulukuuhun;
''joulunkellot helkkää''ja voimme heittäytyä täysin rinnoin 
joulun suloisiin syövereihin,
joulun tuoksuihin, sekä makuihin.
Joulu katkaisee tämän pimeyden ja synkkyyden,
minusta se on hienoa.

Tämä taitaa nyt mennä ihan tällaiseksi 
suorastaan joululla rehvasteluksi.

Tulkaa kaupalle glögiä maistamaan
LAUANTAINA,
hääräämme yhdessä tyttäreni Aino-Kaisan kanssa.
TERVETULOA!


 XX Päivi
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...